{if it doesn't - make it!}

***

Sienna has been sick today. Africa came and cuddled with her. Y

***

***
I found an old, old notebook full of poems and thoughts.

Nykyaan en muuten toivoisi etta "olkoon tuuli sinulle aina myonteinen" kenellekaan. Siita ei vahvistu.

***

***
Yep, way back then I used to think singer Toyah was so cool. I don't care for her singing anymore but I still like her "look". Of course I'd never do this to myself (not in a million years, unless it's Halloween) but isn't she artsy? I've always been into fantasy makeup. Almost went to makeup school to learn to do this (way back when).
***
***
While Sienna slept today, I scrapbooked. It's been a while so it was fun. I wish I could say the layout is my own invention but I totally scraplifted this from moon ko. She does 8 1/2" x 11" pages so I had to adjust it to 12 x 12".
***
Mua harmittaa etten koskaan saa kunnon keskustelua aikaiseksi taalla blogissani. Oh well. Marita saa minulta "parhaat keskustelut" palkinnon!
***

{erilaisuus kunniaan}

***
Kun kay visiitilla Siennan inkkariheimon luona voi menna tallaiselle veneajelulle. Tana kesana varmaan.

***

***
Lisaa inkkarikuvia Pow Wow:sta. Ihania.
***

***

Ihana kun maailmasta loytyy kaikenlaista. Kuivaa olisi jos oltaisiin kaikki ihan samanlaisia. Ihmisten katselu on yhta lempipuuhaani. Kanada on siita kiva maa etta taalla on ihmisia ympari maailmaa. Ihanat hindu papat kavelevat kaduilla turbaanit paassa, muslimit huivineen, kaikkea kulttuuria ja uskontoa loytyy. Kukaan ei ihmettele. No, varmaan loytyy rasismiakin (on taalla jengiongelmia) mutta suurin osa ihmisista elaa rauhassa keskenaan. Ihanaa.

Tv:sta tuli paljon mielenkiintoista ohjelmaa silla maanantaina oli Martin Luther King paiva USA:ssa. On se niin uskomatonta ajatella etta vielakin loytyy USA:n etelavaltioista kauheasti rasismia. En tajua miten mustat eristettiin valkoisista kaikin tavoin. Minua eniten kosketti tarina miehesta joka kertoi miten ei koskaan ollut edes jutellut valkoisen naisen kanssa ja sitten hanen piti tulla Kanadaan jostain syysta. Han ihmetteli heti kun sai bussissa istua ihan missa vaan ja hanelle tuli edelleen kyyneleet silmiin kun muisti etta joltain pysakilta tuli valkoinen nainen bussiin ja istui hanen viereensa. En voi edes kuvitella milta tuntuisi olla elanyt sellaisen elaman kuin han on. Minulle moinen kohtelu on todellakin uskomatonta. En voi edes kuvitella etta joku luulisi etta olisi parempi kuin joku toinen ihan vaan kun ihon vari on erilainen. On tassa maailmassa niin paljon kaikkea alytonta. On ollut ja tulee varmaan olemaan edelleenkin. Aina on tyhmia ihmisia jotka ajattelevat kaikkea jarjetonta. Itsekin olen kokenut rasismia. Jay ja mina kun asuttiin pienessa inkkarikylassa Albertan pohjoisosassa, niin meita syrjittiin ja oudoksuttiin. Jay tyossaan sai usein kuulla {paha kirosana} white man. Sitten tietty omaa kirkkoani on oudoksuttu ja siita kuulee vaikka mita uskomattoman alytonta mediassa. Talla viikolla sain viestin eraalta henkilolta joka taas kerran loukkasi minua tosi syvasti. Kirkkooni liittyva viesti. Minua on ivailtu kun olen "mormooni". Eilen juttelin eraan soden, nuoren tyton kanssa joka kertoi etta hanta on syljetty kun meni katsomaan kirkon yleiskonferenssia Salt Lake Cityssa. Olen myos kuullut miten haaparit jotka tulevat ulos Salt Laken temppelista naimisiin mentyaan kokevat mielenosoituksia, vihaa, halveksuntaa, ilkeytta. Ja sen pitaisi olla heidan onnellisin paiva.

Irlannissa kirkon edustajana koin tietysti kaikenlaista. Yksi lahkareista (joka oli aivan ihana henkilo!) puukotettiin kuoliaaksi. Eraat toiset hakattiin pahasti. Usein jopa lapset heittelivat kivia joitakin kohtaan. Itse en voinut uskoa miten ihmiset pelkasivat minua kun minulla oli kirkon nimikyltti rinnassa. Kerran Dublinissa pysahdyttiin juttelemaan saasta eraan miehen kanssa joka teki pihatoita etupihallaan. Han teki jotain outoa sormillaan otsallaan ja kun minuutin pikajuttelun jalkeen jatkoimme matkaa, kysyin toveriltani etta tiedatko mita se mies teki sormillaan. Toverini sanoi etta han teki ristinmerkkia otsallaan kun pelkasi meita. En voinut uskoa sita. Mutta katolilaiset papit pelottelivat ihmisia olemaan koskaan puhumasta meille tai "joutuvat helvettiin". Tama oli vuonna 1989-90. Ehka olot ovat muuttuneet jo. En tieda. Usein tuntui etta Irlanti oli tosi jaljessa monin tavoin muusta maailmasta. Meidan kirkon jasenet siella kokivat ainakin silloin kauheasti ivailua ja syrjintaa. Koulut ovat katolilaisia. Melkeen 100% ihmisista ovat katolilaisia. Pitaa olla tosi vahva ihminen etta pystyy jatkamaan elamaa minkaan muun kirkon jasenena.

Pohjois Irlanti oli erilainen. Sielta loytyi muitakin uskoja ja tietty aina oli se protestantti/katolilaisuus sota menossa. Mutta siellakaan ei valttynyt ennakkoluuloilta ja muilta. Meilta kysyttiin kumpia olemme (prot./katol.) ja kun vastasimme etta ei kumpaakaan niin silti meita vihattiin. Molemmin puolin. Muistan kerran Bangorissa kavellessamme eraan ihanan puiston poikki ja miten taas kerran pysahdyimme nopeasti vaan tervehtimaan erasta miesta joka ulkoilutti koiraa. Halusimme vaan paijata miehen suloista koiraa. Mutta nimikyltit tietty sitten antoi ilmi keita olimme. Tama mies oli itse born again christian (monet heista vihaavat meidan kirkon jasenia ja puhuvat kovasti pahaa meista, levittavat anti mormon kirjallisuutta ja kaikenmaailman valheita, joskus luin niita ja ihmettelin etta miten ihmeessa joku viitsii tehda moista, miten voi kutsua itseaan kristityksi ja valehdella muista). Han sanoi heti meille etta "tiedattehan etta olette menossa helvettiin". Sanoimme kohteliaasti etta emme usko niin. Han kysyi meilta voiko rukoilla puolestamme. Sanoimme etta no tottakai. Luulimme etta han menisi kotiin ja rukoilisi puolestamme. Mutta ei. Siella puistossa heti luvan annettuamme han laittoi katensa olkapaillemme ja alkoi "rebuke the evil spirits out of us" (sori en tieda miten tuon selittaa suomeksi, han siis alkoi poistamaan pahoja henkia meista pois). Oli tosi vaikea olla nauramatta jos totta puhun. Mutta sitten toisaalta se oli taas yksi laimays naamaa vasten ja tuli kauhea olo siita.

No, siina joitakin minun kokemuksiani. Ei minun pitanyt tasta mistaan kirjoittaa. Piti vaan ihannoida noita inkkareita. Mutta tama nyt tuli kuin itsestaan aivoistani tanaan. Tietyt asiat ehka alitajuntaisesti tulee mieleen kun on nahnyt tv:sta jotain.

Voi etta koko sydamestani toivon etta me ihmiset oppisimme olemaan oudoksumatta toisiamme. Olimmepa kuka vaan. Etta osaisimme olla suvaitsevaisia ja hyvaksya erilaisuudet. Olemme kaikki Jumalan lapsia ja Han rakastaa meita kaikkia. Joka ikista. Ihon varilla tai rodulla tai uskonnolla ei ole valia. On jo vuosi 2009 ja saali nahda miten maailmassa edelleen rasismia ja vihaa. Luulisi etta nyt kun elamme "tiedon aikaa" niin ennakkoluulot ja vihat olisivat jo havinneet. Toivossa pitaa elaa.

***

ps. Unohdin... Todiste etta kaikkialta loytyy rasismia. Juttelin eraan tutun kanssa joka oli lahkari aikoinaan juuri tuolla USA:n eraassa etelavaltiossa. Han kertoi etta jopa meidan kirkon jasenet siella olivat rasisteja. Etta rasismi oli niin syvaan juurtunut asia siella etta jopa kun jotkut olivat liittyneet meidan kirkkoon (joka todellakin ei suvaitse rasismia yhtaan ja opettaa etta olemme kaikki Jumalan lapsia jne) olivat usein rasisteja viela. En voinut uskoa sita mutta kuulin esimerkkeja. Toivon etta vahitellen kun yrittavat elaa evankeliumin mukaan niin tama vihdoinkin poistuu heistakin.

***

Marita kysyi blogillaan onko kellaan kysymyksia islamin uskosta ja siella on alkanut taas kiva keskustelu. Ajattelin etta kysyisin taalla samaa. Onko siis kenellakaan taalla mitaan kysymysta mun uskosta? Saa kysya ihan mita vaan. En suutu. Yritan vastata parhaani mukaan.

***

Lisays myohemmin: Pitaa sanoa tahan viela kun en aluksi tajunnut etta nuo esimerkit ihmisista Irlannissa olivat aaritapauksia. Sielta loytyi ihania, avoimia, ei pelokkaita ihmisia myos. Ettei kenellekaan vaan jaa vaaraa kuvaa. Irlanti on mulle kovin rakas paikka ja monia tuli kova ikava kun sielta lahdin.

***

{elvis & celine dion}

Still like this one. Muuta en tanne tanaan jaksa laittaa. Vasy. Kankkarankka.
Tired. Cranky. This is it for today.

Myohemmin... Parempi olo. Luin kaikki omat postaukseni "deep thoughts" listalta. Edelleen vasy mutta ajatukset kohotettu ylemmaksi. Tykkaan blogistani. :)

Later... Feeling better. I read all my postings from the label "deep thoughts". I'm still tired but my thoughts are lifted to higher levels. I love my blog. :)

{ { a } }

***

ali edwards' mini love album

Ali Edwards is one of my favorite scrapbookers. She does really cute stuff. Valentine's Day is not too far away...
***

***
Ali makes and sells all kinds of cute stuff. Like these. Love them. You can also download her funky handwriting font for FREE. Check it out at:

*ali edwards { a }
***

WHAT DO YOU ENJOY THE MOST ABOUT THIS BLOG? (CHOOSE 1-3)

SIENNA & OUR EVERYDAY FAMILY LIFE
18 (72 %)

ART 2 (8%)

CRAFTS 7 (28%)

HOME DÉCOR 4 (16%)

DEEP THOUGHTS/RELIGION 5 (20%)

MUSIC/BOOK/TV/MOVIE TIPS 1 (4%)

KIDS' STUFF 4 (16%)

OTHER PRODUCTS/IDEAS SANSKU LIKES 5 (20%)

EVERYTHING 6 (24 %)

25 VOTES TOTAL

Thanks for voting everyone! Can't wait to see who will win the next poll. Interesting. Fun. :)

***

{fun!}

***

I've been following artist Misty Mawn's "art every day" challenge and wishing I'd be an artist. I don't have hours every day to do wonderful paintings. Neither have I got the technique skills. But I itch to create something, somehow. This week's challenges really got me excited and I thought I've got to do something at least. So I started doodling and decided that I'll take part in this challenge in my own not so artsy/more craftsy kind of way. I decided to stop worrying about skills/techniques or anything. Just have fun and create something. Anything. So what started out as a silly sketch (inspired by Cloud Cuckoo Design's picture I showed earlier, in case you didn't notice) turned out into this:

***

***
The challenge was to use some sort of embellishments. I had stickers handy so this is what I ended up doing. Cute little doodle. No rhyme or reason to it. Just had fun.

***
***
Once I got started, I couldn't stop. The next challenge was to do something centered on a word. I chose my favorite word "LOVE" and ended up doing this. Click on the picture and you'll see the writing. On some of the flowers are extra words relating to love: compassion, family, kiss, kissed, dream and happiness. Again, no stress. Just had fun. Didn't worry about creating amazing art. I did keep thinking that these two would make cute cards. In their own silly way. Or this one could be a cover for a wedding album.
***
***
The next challenge was to alter a photo. You can see the original photo in an earlier posting (few down, I think). In four steps my ordinary picture turned into this. Photoscape program as usual.
***
Now I'm committed to keep creating. Just for my own fun. I don't know what I'll do with all these (they'll end up in a box somewhere, I'm sure) but my goal is just to have fun and keep creating something with the little skills that I have. I've done Monday, Tuesday and Wednesday already! :)
Thank you Misty Mawn for the inspiration!
***
It's gorgeous here. Lovely to have +C weather. Time to go and enjoy the day with Sienna.
***

Just ate some eggs with chocolate sprinkles. Mmm. Sienna is cooking again. :D

***

{the ice slide}

Fun! :)

{ice on whyte}

***

Viela yksi lumiukko. Y

***

***
Sienna piirsi itsensa vaaleanpunaisine hiuksineen. :D

Proof that Sienna thought pink hair was cool. :D

***

***
A pretty church on our way to Ice on Whyte festival yesterday.
***
***
Eilen en oikeastaan halunnut kuvia itsestani mutta Jay pakotti. Ihan hyva etta naitakin tulee valilla. Muistakaa aidit etta lapset ei valita milta teidan hiukset nayttaa tai miten vasyja olette. Tarkeaa etta heilla on kuvia teistakin heidan kanssaan. En kesta katsoa kuvia itsestani mutta suostun Siennan tahden.

Reminder for moms to take pictures of yourself with your kids too. They will want to see pictures with you and them. Even if it's hard to see pictures of yourself - just do it.
***
***
Joku oli tehnyt ison linnan. Kaikki oli alkanut jo sulamaan. Eilen kuten tanaankin oli kaunis ilma. Noin +6C. -2C olisi ollut parempi ilma tata festivaalia varten mutta ei se mitaan vaikka kaikki oli jo vahan ennattanyt sulaa. Oli kiva nauttia kauniista talvipaivasta. Ette usko mutta nain kaksi miesta siella joilla oli shortsit paalla. Ei nyt sentaan niin lammin ollut. :) *silmien pyoritysta*
***

***
Lapsille oli kiva labyrintti mutta Sienna ei siihen halunnut menna. Oh well.
***

***
Yksi palkinnon saanut jo vahan sulanut jaapatsas. Aurinko muuten teki naista ihan kristallin nakoisia.
***

***
Tama oli hauskin juttu. Iso jaaliukumaki. Seisoin noin puolessa valissa kun otin nama kaksi kuvaa. Me kaikki laskettiin makea. Hauskaa oli. Sienna tykkasi tosi paljon.
***

***
Whyte Avenue on kiva Edmontonin alue. Itse Whyte Avenuella ja sen ymparilla on vanhan tyylisia rakennuksia joissa on kivoja pikku putiikkeja. Alueella on myos alysti yoklubeja joista kylla seuraa paljon kurjaa talle alueelle. Joskus kanniset rikkovat putiikkien ikkunoita sun muuta jos esim tarkea jaakiekkomatsi on havitty tms. Mutta koko alue tunnetaan sen taiteellisesta fiiliksesta. Kesalla talla alueella pidetaan teatterifestivaali (The Fringe). Paljon seinamaalauksia ja esim sahkokaapit (vai mita ne lie ovatkaan) ovat eri taiteilijat maalanneet. Varmaankin etta grafiitti vahentyisi alueella. Mutta kesalla varsinkin on kiva kappailla Whyte Avenuella. Rentoa meininkia.

***

***
Ja viela yksi kuva Siennasta ja minusta.
***

***
Robin poseerasi oikein mielellaan mulle.
***
Festarin jalkeen kaytiin ravintolassa syomassa. Se sama ravintola jossa soin ihan ekana paivana kun tuli Kanadaan koko Jayn perheen kanssa. Red Robin nimeltaan.
***

Nyt on taas myos merkkareita ja Turun sinappia. Saksan kauppa on Whyte Avenuen lahella ja ennatin siellakin kayda. Ihana kun Siennakin tykkaa merkkareista.

***