***Lately I've been dreaming about a vacation to Shanghai, China. But I get to travel via Internet or TV which is not that bad - no food poisoning or jet lag this way. :) So many interesting places in this world.
***
We ended up going to the gift exchange. I was vetoed by Jay and his mom. Sienna seemed so energetic and ok as well. I didn't want her to miss any time with her grandparents and cousins. All she had yesterday was one pout of diarrhea and rest of the time she seemed fine. One of Jay's brothers wasn't there with his family. Many of them were sick. We ended up going to their place with the rest of the family. Showed up at their door singing Jingle Bells and dropped of some goodies. Visited for about 15 minutes. Just to let them know we cared and missed them. It was such a nice thing to do.
***
Weird things are happening in our house... Yesterday Sienna found a silver star ornament in our tree that had the word LOVE on it. Today there was a santa teddy bear on the tv room floor. It only took me two days but I figured it out: Jay is doing the 12 days of Christmas!! Surprising us with something every day. Do I have an awesome husband or what to think of such a fun thing to do? He sure is a good at keeping secrets though. I kept asking him yesterday if he got the ornament and he so assured me that he had nothing to do with it. I believed him. He's so good... :) But now that I'm on to him maybe I should pretend I don't have a clue about what's going on... :) I'm not very good at keeping a straight face though. Like some other people I know... :)
***
To have an extra $30,000 and surprise Jay with a trip to China to go get a babysister for Sienna... *sigh*
***
Laitoin sähkistä :)
ReplyDeleteMukava traditio tuo 12 days of Christmas... lisää kivasti joulunodotuksen jännitystä.
ReplyDeleteOnko teillä haaveissa adoptoida Kiinasta?
Riikka NY:sta
riikka: sain juuri selville ettei Jay ollutkaan tekemassa tota 12 paivajuttua. Robin oli saanut tyopaikaltaan nuo jutut ja "laittanut ne vaan" kuuseen ja lattialle sanomatta mitaan. :) Haaveissa on toinenkin lapsi. Adoptio Kiinasta maksaa hunajaa ja ei meilla moista rahaa ole sen tekoon. En tieda jaksanko samanlaista adoptio ruljanssia kuin Siennan kanssa kaytiin lapi enaa uudelleen. Pitaisikohan lotota... En koskaan lottoa mutta ainoa tapa varmaan meille tulla lisaa lapsia. No, toisaalta monesti tuntuu etta oon niin vanha jo etta voi olla etta Sienna onkin sitten se ainoa meille. Aika nayttaa.
ReplyDeleteSansku, en tiennyt että Sienna on adoptoitu! Rakastan adoptiotarinoita, olisiko Siennan tarina jossain luettavissa? Toivon että jotain kautta toinen lapsi löytää teille tiensä, jos sitä sydämenne kaipaavat. Tosin hyvät oltavat Siennalla on taatusti myös ihan ainokaisena prinsessana. :) Kaikkea hyvää teille tässä asiassa!
ReplyDeleteriikka: olen vahan kertonut adoptiosta. Syyskuun 28 paivan viestini kertoi siita pikkusen. Vuosikausia oltiin hedelmattomia "ilman syyta" eli laakarit ja erikoislaakarit eivat osanneet sanoa missa oli pulma. EI muka ollut mitaan syyta etten tullut raskaaksi. Odoteltiin ja odoteltiin. Aina jokin "seikka" muka sitten tuli auttamaan etta tuun raskaaksi. Lopulta sitten paadyttiin adoptioon kun tajuttiin etta ei se raskaus koskaan tule tapahtumaan. Long story, mutta edes keinohedelmoitys ei ollut sopiva juttu meille. Oltiin niin innoissaan sitten adoptoinnista vihdoinkin. Paatettiin tehda se meidan kirkon adoptiotoimiston avulla silla toivolla etta olisi paljon pienempi mahdollisuus esim fetal alcohol vauvaan. Mutta se tarkoitti sita etta biologisilla aideilla oli kaikki valtuus kasissaan eli saavat valita kuka saa vauvansa. Kun oltiin odotettu taas "iat ja ajat" ja fiilis oli tosi karsee (ei meita kukaan kai sitten valitsekaan vauvansa vanhemmiksi) niin lopulta se ihme sitten tapahtuikin todellakin "aivan taysin viime pisarassa". Voit lukea siita syyskuun viestistani jos haluat.
ReplyDeleteKiitos kauniista sanoistasi. Saa nahda tuleeko meille nyt sitten enaa toista lasta. Mulla on ikuisuuden ollut nimet valittuna kahdelle tytolle ja yhdelle pojalle. Aina olen tuntenut etta se olisi sitten meidan perhe mutta saa nahda mita elama nyt sitten tuo. Olen kylla ollut niin onnellinen ihan vaan Siennan kanssa etten ole edes ajatellut koko asiaa. Viime aikoina se on alkanut vahan puikahtelemaan mieleen nyt sitten. Katsotaan...
Kurjaa, etta Sienna on sairastanut. Pikaista paranemista hanelle.
ReplyDeleteKivoja juttuja taalla taas. Olen ollut muutaman paivan nettipimenossa, hurjasti kaikkea mukavaa ja mielenkiintoista luettavaa olet jaksanut kirjoitella silla aikaa. :-)
Kävin lukemassa mainitsemasi tekstin. Ihan kylmiä väreitä tulee kun ajattelen miten Siennasta tuli teidän tytär. Niin kaunis pieni prinsessa. Mikä onni kaiken surun jälkeen. Selvästi juuri näin tapahtuvaksi tarkoitettu! Se on osoitus myös siitä, miten elämä yllättää juuri kun on heittämäisillään toivon. Kenties elämä yllättää vielä uudestaan!
ReplyDelete