{tapahtumarikas viikonloppu}

***

Paljon kerrottavaa.

Ennatin sentaan jossain kayda perjantaina ennenkuin tulin taas kipeeksi. Mutta siita kohta, ensin selitykset kuvista.

Nama kuvat on West Edmonton ostarilta. En tieda onko enaa mutta jossain vaiheessa ainakin oli maailman suurin ostari. Muistan kun ensin tulin tanne Kanadaan ja kavin siella niin "eksyin" siella helposti. Nykyaan paikka on lapikotaisin tuttu ja tiedan aina minne menna. Nama kuvat on otettu vain yhdesta pikkuosasta ostaria. Tassa osassa on kaikkea veteen liittyvaa. Sukellusveneajeluita, veden alaisia luolia joissa akvaarioita, nuo tormailyveneet...
***

***
Talla hetkella siella on sea lion esityksia (mika ihme toi oli suomeksi, ei hylje mutta...), aikaisemmin on ollut delfiineja. Taustalla lasin takana nakyy Fantasyland Hotel jossa on teemahuoneita (esim. Rooma...).

***

***
Tuossa vanhanajan laivassa on joskus haajuhlia esim. Parkkeeraan usein juuri tahan hotellin viereen silla Booster Juice on tuossa laivan takana josta aina haemme smoothien Siennalle ja mulle. Vasemmalla on myos Chapters kirjakauppa jossa kaydaan usein. Siella on yleensa Thomas the Tank Engine junia joilla lapset saa leikkia mutta talla kertaa ei ollut. Hoh. Siina sitten selittaa lapselleen etta mihin Thomas on havinnyt. Laivasta oikealle pain olisi ollut Europe Boulevard jossa on hienoja liikkeita Euroopan kadun nakoisena. Jos muistaisin sieltakin joskus ottaa kuvan ja sitten muistakin ostarin osista kunhan joskus ennatan. Mutta jos haluatte enemman tutustua ostariin niin kaykaa ostarin nettisivulla:
www.westedmall.com
***
Niin, perjantain sain olla melko hyvinvointisena. Ostarille mennessa vatsaa nipisteli vahan mutta ei muuta. Yskaa oli ihan pikkusen vaan. Olo melko hyva. Sienna sai parit uudet vaatteet ja ihastui hopeiseen Hello Kitty vyohon joten tottakai sekin piti ostaa myos. Sain vihdoinkin ostettua lahjan ystavaparille jotka adoptoivat vauvan (ja jota en ole edes viela tavannut kun olen ollut kipea, grrh.)
Ostarin jalkeen tavattiin Jay Ikeassa. Syotiin ja Sienna leikki lasten osastolla. Ostin verhot Siennan huoneeseen. Annoin periksi. Mulla on jo vuoden verran ollut kangas Siennan verhoihin mutten ole saanut aikaiseksi niita ommella. Ehka nyt Sienna saa jopa verhot huoneeseensa. Voi mua. *silmien pyoritysta*
Perjantai ilta aiottiin ihan olla vaan kotona ja rentoutua tv:n aaressa aanitettyjen ohjelmien parissa. Robin oli mennyt Jayn vanhemmille viikonlopuksi. Niin luultiin. En voi kertoa mita tapahtui (saantojen takia) mutta Robin taas vauhdissa ja oli iso hassakka sen kanssa. Jayn piti lahtea sita hakemaan myohaan illalla kotiin. Grrh. Sanotaan nyt vaan etta juttuun liittyy vatsatauti, elokuviin meno, muka satutettu niska, ambulanssi, luultiin etta Robin oli kadoksissa ja vaikka mita muuta. Mielenkiintoista ainakin tama meidan elama Robinin kanssa. Mulla on kauhea hinku kertoa koko juttu taalla mutta kun en saa. Melko mielenkiintoisen kirjan tosiaankin saisi kaikista naista jutuista.
Lauantaina sitten minuunkin iski oikeen kunnolla tuo vatsatauti. En syonyt tai juonut mitaan koko paivana mutta veskissa piti juosta koko ajan. Sunnuntaina olo olikin sen mukainen. Ei energiaa, ei yhtaan. Heikotti alysti. Hyva kun suihkussa jaksoin kayda. Lepasin koko paivan.
Lauantaina ennatti tapahtua muutakin. Meidan ystava tuli kaymaan joka on talla hetkella meidan seurakunnan piispa (seurakunnan johtaja siis). Tuli vapauttamaan mut Primary presidency counselor tehtavastani ja sain uuden tehtavan. Nyt olen Apuyhdistyksen (Relief Society) toiminnoissa mukana. Appari on maailman vanhin ja suurin naisten jarjesto. Siihen siis kuuluu kaikki yli 18v kirkon naiset. Mun tehtava tulee liittymaan kuukausittain jarjestettaviin "tapahtumiin". Miten ne nyt selittaisi lyhyesti. Tehdaan siis naisten kanssa kaikkea kivaa, opitaan yhdessa. Milloin leivotaan jotain, milloin askarrellaan tai tehdaan kasitoita, milloin vaan aidit kokoontuvat yhteen ja lapset leikkivat. Sen sellaista. Valilla jarjestetaan isompiakin juhlia kuten tan kuun apparin vuosijuhlan juhla. Saa nahda paasenko auttamaan. Jos nyt selviaisin tasta sairasteluputkesta.
Niille jotka ei tieda - meidan kirkossa kaikki tehdaan vapaaehtoistyona. Olen iat ja ajat tehnyt vaikka mita kirkossa. Jokaisesta tehtavastani olen tykannyt ja oppinut aina hurjasti. Naissa tehtavissa olen saanut opettaa luokkia (ei vaan pyhakoulua mutta esim askarteluja myos), organisoida teinarityttojen kesaleiri ja kaikki siihen liittyva (ruuat, yard sale jotta saatiin lisaa rahaa leiriin...) ja vaikka mita muuta. Mahtavaa kokemusta. Ihania muistoja. Jopa jotkut karseet muistot tyttojen leirilta on muuttuneet sellaisiksi joille nauran nyt. :D
Siinapa mun viikonloppu. Tapahtumarikas. Edelleen vatsa on kipea mutta ruoka sentaan pysyy sisalla taas. Ruokahalua ei kylla ole ihmeemmin vielakaan. Eiko olisi aika jo sanskun parantua taysin? No kylla! Mutta tuosta tuli kylla mieleen eras toinen juttu josta haluaisin tanne kirjoittaa mutta siita tulee pitka kirjoitus joten jatan sen myohemmaksi. Nyt huilimaan taas.
***

ps. Duh! sea lion = merileijona (eiko olekin). Duh! :D

***