Luin juuri tosi kivan artikkelin miten voi pitaa perhe paivakirjaa johon kaikki kirjoittavat. Siita sitten tulee family heirloom. Siihen voi pikkuset piirtaa kuvia, teinarit vaikka kertoa elamastaan sarjiksen muodossa, jne. Koko artikkelin voi lukea tasta linkista:
Meidan kirkon jasenten tekema lehti jossa on usein tosi hyvia perheeseen liittyvia artikkeleja (huom: ei ole kirkon virallinen lehti). Tassa artikkelissa ei ole mitaan uskontoon liittyvaa jos joku haluaa varmistaa ettei lue sellaista. Lisaisin viela artikkeliin etta jos skannaa aina sivut tietokoneeseen niin sitten voi myos printata jokaiselle lapselleen oman kopion paivakirjasta muistoksi. (ps. Nettisivun kategoriassa "Home & Family" on tosi hyvia muitakin artikkeleja jotka ovat perhe aiheisia - ei uskonto aiheisia siis)
Mina olen kirjoittanut Siennalle tapahtumista ja mita hauskaa on sanonut (jne) sellaisiin pikkuisiin notebook:n. Mulla on jo kolmas menossa. Siihen on helppo kirjoittaa kun se on niin pieni (8 x 10cm) eika tunnu etta pitaa kauheasti kirjoittaa kerrallaan. Voin vaan nopeasti kirjoittaa jonkun paivan tapahtuman. Kiva muisto Siennalle. Kylla sita unohtaa aika paljon jos asioita ei kirjoita ylos. Niita on sitten kiva lukea yhdessa joku paiva. Mutta taidan aloittaa meidan perheelle tuollaisen perhepaivakirjankin. Monet tietty pitavat kuvapaivakirjaa (taalla monet tekevat upeita scrapbook kirjoja) mutta minusta tama oli kiva idis jottei aiti ole ainoa joka kirjoittaa muistoja ylos. Jokainen saa kirjoittaa mita kiinnostaa. Vitseja, favorite listoja... Itse en muuten scarpbookkaa kuviani. Minusta siihen kuluisi niin alysti aikaa ja sitten kuvat veisivat niin alysti tilaa. Mulla on aina sellaiset albumit johon voin kirjoittaa paivamaaran ja lyhyesti mita kuvassa tapahtuu. Luen kylla aina scrapbook lehtia ja kirjoja ja joskus teen jonkun pikku special projektin mutten todellakaan jaksaisi scrapbookata kaikkia kuviani. Eilen muuten kavin yhdessa scrapbook liikkeessa ja innostun aina kun siella on vaikka mita kivaa. Kirjaintarroja, kivoja papruja, kaikenmaailman juttuja milla koristella kortteja tai muuta. Ostin Siennan synttarien koristukseen muutamia juttuja. Teemana on talla kertaa kukat ja varit on: musta, valkoinen ja lampiman keltainen. Mulla on vaikka mita idiksia jo.
Mietin muuten eilen etta aikoinaan haaveilin etta voisin tyoskennella jonkun lehden toimittajana ja se olisi sellainen lehti jossa olisi a bit of this and a bit of that joka mua kiinnostaa. Tajusin eilen etta hei - nythan mulla on sellainen "lehti" - tama mun blogi. No tietty tassa on meidan perheenkin elamaa mutta onhan monissa aikakausilehdissakin kertomuksia ihmisten elamista. Mulla on ollut aina kauhea into jakaa kaikkea mista itse tykkaan ja nyt voin niin tehda. Ja vaikkei tata blogia kovin monet luekaan niin on minun ainakin kiva kirjoitella tanne kaikesta. Kiitos muuten muutamille uusille lukijoilleni ihanista kommenteista. Kommentit aina innostaa mua kirjoittamaan lisaa. Aina tuntuu etta olen saanut uusia ystavia vaikken teita olekaan henk.koht. tavannut. <3
Tanaan jaksan kirjoittaa kun sain nukkua 9:n asti!! Muutaman kerran Sienna herasi yolla (takahampaita on selvasti tulossa seka nena tukossa) ja aamulla meinasi herata liian aikaisin mutta Jay sitten nukkui Siennan kanssa kiikkutuolissa ja sain nukkua lisaa. Kissat meinasi herattaa monta kertaa mutta jatkoin aina vaan unia. Ah!
Eilen meidan kamut Dan & Connie tuli meille syomaan (kana quesadilloja, Connie aina haluaa etta teen niita kun se tykkaa kovasti) ja sitten pelattiin Rummolia. Meita nauratti kun oltiin kaikki melko vasyja ja hiljaisia. Niin se vanhuus tulee. ;) Hei, mina voitin Rummolin! Not that it matters mutta silti. :) Kiva peli. Suosittelen. Oli Connien 35 synttaripaiva ja annoin lahjaksi arvatkaas mita....... Arbonnea tietty! :) Connie on niin raskaana etta. Kuulostaa etta niille on tulossa kolmas tytto, Benjamista tulee ainoa poika. Voi etta tulee ikava D&C:a silla muuttavat 27 paiva tata kuuta etela Albertaan. Nyyh! Connie on mun pitkaikaisin ystava taalla Kanadassa. Tutustuttiin niihin melko pian sen jalkeen kun mentiin naimisiin.
Taman paivan kuva on Claudine Hellmuth:n tekema (kuva on siita itsestaan pikkusena). Paatin laittaa sen talle paivalle kun mietin etta sen taidetyyli olisi kiva lisays perhepaivakirjaan. Claudine teki esim lapsuudestaan tuollaisen kuvakirjasen. Tallaisia kuvia on helppo tehda. Nikseja loytyy sen nettisivulta: http://www.claudinehellmuth.com/ En usein tykkaa Claudine:n vareista mita kayttaa mutta sen toista saa hauskoja idiksia. Mulla on pari sen kirjaa jossa neuvoo collage tekniikoita. Mun on pitanyt jo kauan tehda joku collage projekti mutta kun en oo saanut aikaiseksi. Story of my life. Kaytan aikani unelmointiin ja suunnitteluun. Pitaisi jopa tehda valilla jotain.
No comments:
Post a Comment
Thank you for taking the time to comment! :)