runo

AITI KERTOISITKO

Olen kuusi vuotias ihminen jo,

niin, etta, aiti, kertoisitko,

mista meidat lapset on tehty?

Olen tarhan tadiltakin kysynyt

han on vain minulle hymyillyt,

he sanovat: odotahan nyt.

Naapurin pihalla kerrottiin,

etta pienet lapset on tehty niin,

etta vetta ja jauhoja sotkettiin

ja taikina lapseksi muovailtiin.

Sen jalkeen uunissa paistettiin

ja sitten vaan elamaan kaskettiin.

Aiti tehdaanko lapsia niin?

Aiti, voiko tallaista pienta lasta

tehda lehman pienesta vasikasta,

jos karvat vain ottais pois?

Ei antaisi lupaa ammumaan,

vaan kaskisi sanoja sanomaan.

Pyytaisi pottaan pissaamaan

ja kahdella jalalla kulkemaan.

Aiti voiko pelto tai kasvimaa

ihmisen taimia kasvattaa,

kuten porkkanaa, heinaa tai muuta?

Miten taimet, vauvaakin pienemmat,

pellon mullassa parjaavat,

kun siella on madot ja jyrsijat

seka sateet ja tuulet myrskyisat.

Jos minut on tehty sairaalassa,

tai tehtaassa lapsia valmistavassa,

niin mista rakennusaineet saivat?

Mista lammon laittoivat ruumiiseen,

miten jalkani saivat liikkeeseen?

Mista huono olo, kun tuhmasti teen,

mista itku kun sattuu varpaaseen?

Lapseni,

pieni olet viela ymmartamaan

mutta vaarin teen, jos aaneti jaan,

joten rakennusaineesta kerron.

Se on ainetta kultaakin kalliimpaa.

Sita ei rahalla ostaa saa.

Ei kasvata meret, ei metsat, ei maa

silti jokainen sita voi omistaa.

Taivaan Isamme kultaisin

meille kaikille lahjoitti paketin,

joka sisaltaa rakennusaineen.

Kayttoohje on yksinkertainen:

kayta ainetta reilusti tuhlaillen,

sita sailyta lammossa sydamen,

koska se on vihalle allerginen.

Se on rakennustarvikepakkaus,

jonka paalla on teksti: RAKKAUS.

Tasta sinutkin lapseni tehtiin.

Siita miljoonat lapset on valmistettu,

siita kaikki kaunis on rakennettu,

siita onni koteihin asennettu,

sen avulla paha on karkoitettu.

Kirj. Martti Puomisanta

Kuva: Camilla Engman