{yksi parhaista paatoksistani}

***

glorious treats flickr com

***

***
hello naomi flickr com
***

***
nick^D flickr com
***

Laitetaan tanne vaikka tallaista vapun kunniaksi. Jotkut ne osaa tehda hianoja cupcakes. En kylla tieda tykkaisinko syoda moisia.

En muuten edes muistaisi etta on vappu ellen asiasta olisi saanut muistutusta netissa. Olen ollut kovin huono pitamaan ylla Suomen juhlapaivien traditioita. Pitaisi vihdoinkin etsia se suomalainen ystava jos sitten tulisi tehtya aina jotain. Tippaleipia en tietty tee Siennan vehnaallergian takia. Sama munkkien. Simaakaan ei raukka voi juoda kun on hiiva-allerginen myoskin. Itselle sima kylla maistuisi. Onneksi sita aina saa kerran vuodessa Heritage festarilla. Pitaisikohan joskus tehda ihan itselleni vaan...

Vapusta mulla on muutama hyva muisto mutta enimmakseen se tuo mulle huonoja muistoja, pakko myontaa. En ole halunnut tasta aiheesta aiemmin kirjoittaa silla tama liittyy muihinkin kuin minuun. Lyhyesti mainittakoon vaan etta minunkin perheessa on alkoholisteja kuten muidenkin suomalaisten. Itse en kesta enaa en tipan tippaa kannisten orinoita. Hauskan pitoa muka. Joo niin just. Inhoan viinaa yli kaiken. Se on samalla asteella mulle tupakan hajun kanssa. Niista tulee karseet muistot aina mieleen.

Itse olen alkoholia kayttanyt ehka yhteensa noin 10 kertaa (en muista tarkalleen). Humalassa olen ollut kuten muutkin. Kaikki tapahtui kun olin nuori (15 - 17v). Siita vaan alaikaisille viinoja. :( ALYTTOMIA asioita on tullut tehtya humalassa muutaman kerran. Viina vie aivot mennessaan.

Viimeinen humalani tuli nopeasti ja haipyi yhta nopeasti. Olin kaverini kanssa lukion vanhojen paivaa juhlimassa. Alaikaisille annettiin kapakassa viinoja tottakai. :( En tieda mista johtui, mutta humala tuli muutaman drinkin jalkeen. Mutta sitten humala lahtikin nopeasti myos. Kun selvittiin oltiin tanssimassa/suutelemassa eraiden poitsujen kanssa jotka selvin pain ei meita kiinnostaisi ei yhtaan. Haippasimme nopeasti omille teillemme kotiin kun selvittiin. Koulussa sitten nama poitsut yritti jatkaa meidan kanssa ja me tehtiin kaikkemme etta heti tajuaisivat etta ei tule kuuloonkaan. Onneksi selvittiin tosi nopeasti tai ties mita olisi voinut tapahtua.

Koulussa sitten juteltiin valitunnilla asiasta mun kaverin kanssa. Meita aklotti meidan kaytos. Sitten alettiin miettimaan miksi juomme. Emme kumpikaan siita koskaan olleet ihmeemmin valittaneet. Olimme vaan juoneet "kun muutkin". Meilla molemmilla oli perheenjasenia joilla vakavat alkoholi ongelmat. Kaverini isa oli tosi ihana kun oli selva mutta kannissa orisi ja uhkasi ja muu perhe piti lahtea isaa pakoon sukulaisten luo. Isa joi hajuvedet ja kaikki seka pissasi sohvalle. Lopulta kuoli alkoholin takia nuorena. Mietimme etta jokaisella meidan ystavalla oli joku perheessa joka oli alkoholisti. Tajusimme miten alytonta juominen loppujen lopuksi on. Miten humalassa ei tieda mita tulee tehtya. Alysti traagisia tarinoita sita todistamassa. Yhdessa sina paivana paatimme ettemme juo enaa. Olimme 17-vuotiaita! Yksi parhaista paatoksista joita elamassani olen koskaan tehnyt. Juomista en ole kaivannut en tippaakaan. Mulle maistuu alkoholittomat juomat taysin (vesi kaikkein parhaiten) ja en tarvi edes pikku humalaa elamaa "piristamaan". Osaan juhlia ilman viinoja.
Voisin kertoa kamalia muistoja lapsuudestani. Mutten aio. Kylla te kaikki tiedatte miten lapsetkin karsii monissa perheissa.

Vakavaa puhetta vappuna mutten voi sille mitaan etta mulle tulee vapusta mieleen tallaiset jutut.
Mutta todellakin - inhoan viinaa kuin se olisi kuin rutto. Valtan sita yhta kiivaasti. Mua ei kiinnostaa mitkaan viinapuhelut tai edes pienet juomiset. Ei sit yhtaan. Just ja just jaksan esim sukuhaissa tms jos joku juo. Mutta heti kun ihmiset alkavat olemaan vahankin humalassa niin meika lahtee lapsimaan kotiin lujaa vauhtia.
Miten surulliseksi tulen kun mietin tuntemiani ihmisia jotka viina on pilannut. Miten ihania olisivat jos heilla ei olisi sita alkoholi ongelmaa. Miten surulliseksi tulen myos kun katson muita joihin myos jonkun viinanjuonti on vaikuttanut traumaattisesti.
Miten ihanaa ettei meidan perheessa juoda. Y

Vahan kauhulla odotan kun Siennasta tulee teinari ja vaikka kuinka opetan etta alkoholi on kamala juttu niin mitas jos han alkaakin juomaan. En kestaisi. Tiedan eraan henkilon jolle noin on kaynyt. Han lapsena karsi alkoholistin toimista (oma aiti) ja sitten hanen omalla lapsellaan on alkoholi ongelma. Voi mita surua tunnen hanen puolestaan. Itsesta tuntuu etta tulisin hulluksi jos viela pitaa kayda moista ruljanssia lapi. Ja viela oman lapsen kanssa.

Nyt on mun mieli kovin musta tasta kaikesta. En todellakaan ollut suunnitellut taman kirjoittamista. Se tuli taas ihan itsestaan. Pitaa yrittaa suunnata ajatukset positiivisiin juttuihin tanaan ettei nama ajatukset ja omat lapsuusmuistot paase tuhoamaan enaa yhtakaan minuuttia mun elamasta. Tarpeeksi tuhoa on tehty jo.
***